Viimeaikojen uutiset Tuusulan päätöksenteosta ovat olleet monenlaisia. Tavallisen kuntalaisen ja etenkin koululaisten vanhempien kannalta melkoisen haastavia seurattaviksi. Osin tästä syystä moni valtuutetuista allekirjoitti maanantaina valtuuston kokouksessa Pasi Huuhtasen esittämän aloitteen, minäkin.
Koko rumbahan lähti kesäkuussa julkistetusta palveluverkkoselvityksestä. Sen mukaan Tuusulassa tulisi sulkea monta lähikoulua ja keskittää koulut mammuttikouluihin taajamiin noin lyhyesti selvitystä referoidakseani. Selvitys itsessään oli ehkä tarpeellinenkin, mutta sen tulos oli mitä oli. Kesä meni selvitystä tavatessa ja syksyllä valtuusto yksimielisesti päätti, ettei yhtäkään koulua olla sulkemassa vastauksena vanhempainyhdistysten aloitteisiin. Pari viikkoa eteenpäin ja lakkautukset olivat taas esillä kunnanhallituksen seminaarissa. Täyskäännös vauhdissa ja kuntalainen alkoi epäillä navigaattorin kykyjä. Ryhmien välillä alkoi keskustelu ja erilaisten tarkistuslaskelmien vertailu ja tuloksena kaikki muut valtuustoryhmien puheenjohtajat paitsi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten allekirjoittivat lausunnon, jonka mukaan vuonna 2014 ei yhtäkään Tuusulan koulua tai lukiota suljeta.
Tässä vaiheessa kuntalaiset paikallislehti Keski-Uusimaan luettuaan huokaisivat helpotuksesta ja etenkin koulujen oppilaat ja opettajat, enemmistö valtuustosta oli lakkautuksia vastaan. Mutta mitä tapahtuikaan? Kunnanjohtaja vähät välitti tästä ja toi budjettiesityksessään koulujen lakkautuksen taas esiin. Purjehdustermein lipulla on pyöritty kuten kapteeni ei tietäisi mihin ollaan menossa. Tuota kurssia tietysti sotkee valtakunnan nykyisen hallituksen vehkeily kuntaliitosselvitysten kanssa, joka kuormittaa tottakai miehistöä ja kapteeniakin turhaan.
Kuntalaisen oikeusturvan ja kuluttajansuojan kannalta tämä holtittomalta tuntuva suunnanmuutosten jatkumo ei voi olla hyvä asia. Sokea Reettakin näkee tässä johtajuusongelman. Demokratiassa mennään enemmistön mukaan ja sitä noudatetaan. Tämä jatkuva käärmeen pyssyyn ajaminen koulujen lakkautusehdotusten muodossa piti loppua tuohon valtuustoryhmien puheenjohtajien kirjoitukseen, mutta ei loppunut. Siinä syyni allekirjoitukseen. Nyt sitten odotellaan selvityksiä ja valtuusto päättää joskus jotain. Tämän koulujen lakkautusehdotuksen pyörittelyn jälkeen lopullisen luottamuslauseen äänestyksessä mielen muuttuminen allekirjoittaneilta tai allekirjottamattomilta ei enää hämmästyttäne ketään. Äänestystulos voi olla mitä tahansa 0-51 väliltä.
Somen ja lehdistön keskustelupalstojen puolella tomaatit ja pilkkakirveet ovat lennelleet maanantain jälkeen ja aniharva on uskaltanut nimellään kirjoittaa. En ole vielä näille puskista huutelijoille ruvennut vastaamaan tätä tekstiä lukuunottamatta. Tuskin tänne löytävätkään, mutta se on heidän ongelmansa. Mielestäni oli hyvä, että asia nousi pinnalle ja se selvitetään. Kunnanjohtaja on lehtijutun mukaan sairauslomalla, sen ymmärrän, tapaus on vakava.
Vakavaa tämä on myös Tuusulan kannalta. Onko valtuusto ymmärtänyt ohjata kunnanhallitusta ja kunnanhallitus taas kunnanjohtajaa? Vai onko kunnanjohtajan radiohaastattelussaan mainitsema hyvä yhteistyö kunnanhallitusten puheenjohtajien Leivo 7 vuotta ja Kervinen 3 vuotta ollut liian hyvää, joten muu päätöksentekoporras on jäänyt seinäruusun asemaan?
perjantai 15. marraskuuta 2013
lauantai 5. lokakuuta 2013
Demokratian riemuvoitto?
Meillä oli kaskolautakunnan kokous viime tiistaina. Se loppui vasta keskiviikkona. Lopulliset päätökset kokouksen päätöksistä tehdään myöhemmin. Putosiko mahdollinen lukija kärryiltä? Rivikuntalaiset ovat pudotettu jo lehtikirjoittelulla aiemmin.
Tuo kaskon kokous ei ollut juuri mistään yksimielinen ja äänestyksiin mentiin. Äänestysten tulokset eivät kelvanneet hävinneelle osapuolelle ja kokousta jatkettiin, koska puheenjohtaja oli hävinneellä puolella, eikä suostunut päättämään kokousta. Koska lopullisen päätöksen esitetyistä koulujen lakkautuksista tekee valtuusto myöhemmin, moni lautakunnan jäsenistä suostui vastentahtoisesti näennäispäätöksiin, jotta päästäisiin edes jossain vaiheessa yötä kotiin.
Koko ruljanssissa oli kyse siitä, että kunnanhallitus suuressa viisaudessaan oli keksinyt asettaa lautakunnalle 0,5 miljoonan säästötavoitteen ensi vuodelle. Virkamieskoneisto ei ollut keksinyt muita keinoja kuin koulujen lakkautukset. Syyskuun alussa kunnanvaltuuston kokouksessa ilmaistiin, ettei koulujen lakkautuksia ole tulossa. Parin viikon kuluttua siitä oli valmis lista esillä. Uskokoon ken tahtoo, että ajatus lakkautuksista tuli yllätyksenä virkamiehistölle.
Kuntalaisille se ainakin tuli yllätyksenä. Tässä nykyisen pääministerin fantastisuuden kaudella yllätykset eivät taida loppua. Pallo on hukassa aivan kokonaan. Suomen asia on unohtunut muiden maiden asioiden ajamisen alle. Tärkeintä tuntuu olevan sijoittajien varantojen turvaaminen, sillä ei ole väliä miten tavallinen rahvas pärjää.
Tuusulan tasolla ollaan asettamassa kyläkouluja syyllisiksi taajamakoulujen ongelmiin pääministeripuolueen edustajien toimesta. Perustelut ontuvat mennen tullen. Laskelmat perustuvat oletuksiin, tarkoituksellisesti vääriin lähtöarvoihin ja järkyttäviin virheisiin. Oletuksiin siinä mielessä, että Tuomalan koulua käyvien järvenpääläisten oletetaan siirtyvän kirkonkylän kouluun muiden mukana, vaikka Järvenpään puolella olis lähempänä oleva koulu. Tarkoituksellisesti vääriin lähtöarvoihin siinä mielessä, että useamman koulun lähipiirissä asuvien lasten oletetaan siirtyvän suurimpaan kouluun ja järkyttäviin virheisiin siinä mielessä, että esimerkiksi Klemetskogin koulun oppilashinnan arvio oli väärässä yli 300 %.
Paljon muitakin epätarkkuuksia suunnitelmissa on ja meille kerrottiinkin kokouksessa, ettei tarkkoja laskelmia pystytä tekemäänkään. Eli pahimmassa tapauksessa suljemme kouluja ja kustannukset nousevat sen vuoksi, vaikka säästöjä olisi pitänyt tulla. En halua lähteä tuollaiseen uhkapeliin. Siksi haluankin odottaa ensi vuoteen ja kuntaliitosselvitysten valmistumiseen. Voimme yhdessä liitoskuntien kanssa perusteellisten laskelmien valossa tarkastella palveluverkkoa uudelleen.
Nyt on tärkeintä turvata työrauha kouluille ja riittävät resurssit ensi lukuvuotta varten. Tähän liityen monet lautakunnan kokouksessa olleet kirjoittavat lehtien palstoilla ja somessa tarvikerahojen leikkauksista. Todellisuudessa lautakunta päätti nostaa niitä 7 %, eikä leikata entisestään. Tarkoitushakuisuus tiedottamisessakin näkyy onnistuvan ja kuntalaiset ovat entistä enemmän hukassa.
Tuo kaskon kokous ei ollut juuri mistään yksimielinen ja äänestyksiin mentiin. Äänestysten tulokset eivät kelvanneet hävinneelle osapuolelle ja kokousta jatkettiin, koska puheenjohtaja oli hävinneellä puolella, eikä suostunut päättämään kokousta. Koska lopullisen päätöksen esitetyistä koulujen lakkautuksista tekee valtuusto myöhemmin, moni lautakunnan jäsenistä suostui vastentahtoisesti näennäispäätöksiin, jotta päästäisiin edes jossain vaiheessa yötä kotiin.
Koko ruljanssissa oli kyse siitä, että kunnanhallitus suuressa viisaudessaan oli keksinyt asettaa lautakunnalle 0,5 miljoonan säästötavoitteen ensi vuodelle. Virkamieskoneisto ei ollut keksinyt muita keinoja kuin koulujen lakkautukset. Syyskuun alussa kunnanvaltuuston kokouksessa ilmaistiin, ettei koulujen lakkautuksia ole tulossa. Parin viikon kuluttua siitä oli valmis lista esillä. Uskokoon ken tahtoo, että ajatus lakkautuksista tuli yllätyksenä virkamiehistölle.
Kuntalaisille se ainakin tuli yllätyksenä. Tässä nykyisen pääministerin fantastisuuden kaudella yllätykset eivät taida loppua. Pallo on hukassa aivan kokonaan. Suomen asia on unohtunut muiden maiden asioiden ajamisen alle. Tärkeintä tuntuu olevan sijoittajien varantojen turvaaminen, sillä ei ole väliä miten tavallinen rahvas pärjää.
Tuusulan tasolla ollaan asettamassa kyläkouluja syyllisiksi taajamakoulujen ongelmiin pääministeripuolueen edustajien toimesta. Perustelut ontuvat mennen tullen. Laskelmat perustuvat oletuksiin, tarkoituksellisesti vääriin lähtöarvoihin ja järkyttäviin virheisiin. Oletuksiin siinä mielessä, että Tuomalan koulua käyvien järvenpääläisten oletetaan siirtyvän kirkonkylän kouluun muiden mukana, vaikka Järvenpään puolella olis lähempänä oleva koulu. Tarkoituksellisesti vääriin lähtöarvoihin siinä mielessä, että useamman koulun lähipiirissä asuvien lasten oletetaan siirtyvän suurimpaan kouluun ja järkyttäviin virheisiin siinä mielessä, että esimerkiksi Klemetskogin koulun oppilashinnan arvio oli väärässä yli 300 %.
Paljon muitakin epätarkkuuksia suunnitelmissa on ja meille kerrottiinkin kokouksessa, ettei tarkkoja laskelmia pystytä tekemäänkään. Eli pahimmassa tapauksessa suljemme kouluja ja kustannukset nousevat sen vuoksi, vaikka säästöjä olisi pitänyt tulla. En halua lähteä tuollaiseen uhkapeliin. Siksi haluankin odottaa ensi vuoteen ja kuntaliitosselvitysten valmistumiseen. Voimme yhdessä liitoskuntien kanssa perusteellisten laskelmien valossa tarkastella palveluverkkoa uudelleen.
Nyt on tärkeintä turvata työrauha kouluille ja riittävät resurssit ensi lukuvuotta varten. Tähän liityen monet lautakunnan kokouksessa olleet kirjoittavat lehtien palstoilla ja somessa tarvikerahojen leikkauksista. Todellisuudessa lautakunta päätti nostaa niitä 7 %, eikä leikata entisestään. Tarkoitushakuisuus tiedottamisessakin näkyy onnistuvan ja kuntalaiset ovat entistä enemmän hukassa.
perjantai 27. syyskuuta 2013
Koulujako lakkauttamaan?
Olen ollut kyläkoulujen puolella jo pitkään. Se johtuu varmaan omista kokemuksistani koulunkäyntini alkuajoilta. Meillä oli 1-3 luokat yhdessä luokassa ja loput toisessa. Istuin ykkösten takimmaisella rivillä ja oman luokan tehtävät tehtyäni aloin tekemään kakkosille tarkoitettuja tehtäviä, jotka olivat kohdalleni tuodun karttatelineen varaan kiinnitetyllä taululla. Kolmosten tehtävät olivat valitettavasti liian kaukana takana, mutta opettajan puhe kuului kyllä.
Aamuisin lähdin kouluun maaseudun tapaan reilusti ennen koulun alkua. Ensiksi keittolaan keittäjämme Annikin kanssa juttelemaan kunnes muita lapsia tuli koulun pihalle. Välituntileikit aloitimme siis jo ennen koulun alkua. Isäni töiden vuoksi muutimme toiselle paikkakunnalle ensimmäisen vuoden jälkeen ja opiskelu jatkui kirkonkylän kansakoulussa ja myöhemmin keskikoulussa. Osa oppilaista tuli kauempaa linja-autokuljetuksella. He jäivät väkisimmin meille kirkonkylässä asuville vieraammiksi, koska emme heitä tavanneet koulun ulkopuolella.
Tässä on yksi näistä pienten koulujen ideoista. Lapset näkevät toisiaan koulun ulkopuolellakin ja kaverin luo on helppo mennä koulun jälkeen. Keskittämällä opetus mammuttiyksiköihin menetetään tätä yhteisöllisyyttä kylillä. Näitä koulujen säästöjä ja lakkautuksia perustellaan tasapuolisuudella, mitä tasapuolista siinä on, että osa asuu koulun lähellä ja muut kaukana?
Tuusulassa yritetään ajaa kyläkouluja alas mitä ihmeellisimmin perusteluin. Alkukesästä eteemme lyötiin konsultin esitys, joka perustui virheellisiin laskelmiin. Näitä oiottiin valtuuston kokouksessa, reilusti kolminkertaiseksi oli saatu Klemetskogin koulun oppilaskustannus todellisuuteen nähden. Viimekeväinen kotikuntakorvaus-farssi tuli väkisinkin mieleen. Onko se nyt niin vaikeaa esittää oikeita lukuja? Ilmeisesti on, koska niiden valossa ei kouluja voisi lakkauttaa.
Itse asiassa koko palveluverkkoasia on mietittävä vasta kuntaliitosselvitysten ja -päätösten jälkeen. Asukkaillekin on annettava mahdollisuus osallistua keskusteluun. Nyt esillä oleva aikataulu on liian tiukka ja johtaa hutilointeihin ja huonosti valmisteltuihin päätöksiin. Se voi kostautua myöhemmin, kuten kävi Ruskelan koulun lakkauttamisen kohdalla. Mitään säästöä ei tullut Kilpeläisen Pentin laskelmien mukaan, päinvastoin lisää kuluja. Kuntaliitto sai laskelmissaan tappion vielä suuremmaksi.
Ensi vuodelle kaskon olisi säästettävä vielä 0,5 miljoonaa. Kasko on säästänyt 5 miljoonaa viimeisten neljän vuoden aikana! Tälle vuodellekin tilakeskus tosta noin vaan nosti vuokria reilusti. Korotukset perustuivat siihen, että he arvioivat rakennukset arvokkaammiksi. Hei haloo! Meille kerrotaan, että koulut alkavat olla käyttöikänsä lopussa ja rakennuksen hinta vaan nousee. Nyt lakkautettaviksi esitettävien listalla on yksi tänä vuonna korjattu ja pari alle 8 vuotta sitten korjattua tai jopa uutta koulua. Ei mene mun kaaliin tämä idea.
Nyt tarvitaan aikalisä tähän asiaan ja mietitään uudestaan koko baletti. Isoja vanhoja kouluja on paljon huonommassa hapessa, esimerkiksi koulukeskus. Koulukeskuksen tontti on lisäksi houkuttelevalla paikalla liike- tai asuntokäyttöä varten. Suunnitellaan Rykmentinpuistoon sitten kampus, jonne mahtuu niin lukio kuin peruskoulukin.
Nämä nyt lakkautusuhan alla olevat pienet koulut pärjäisivät numeroiden valossa paremmin, jos niihin osoitettaisiin enemmän oppilaita. Ruuki on ahdas ja Linjamäessä on tyhjä luokka 5-6 luokkalaisia varten. Nahkela on Vaunukankaan läheisyydessä ja niiden välissä asuvia voidaan osoittaa Nahkelaan. Tuomala on hyvässä paikassa Järvenpään rajalla. Tuo Klemetskog on hieman reunalla, mutta ruotsinkielinen opetus Tuusulassa tarvitaan. Se on kaiken lisäksi viimeisimmäksi korjattu, joten käyttökulujen suhteen varmasti kilpailukykyinen.
Kellokosken lukio on paikallisille tärkeä, koska Järvenpään lukioon eivät kaikki kellokoskelaiset mahdu. Tuo lukiokysymys vaatii kyllä oman kirjoituksensa myöhemmin. Toisen asteen koulutus ei ole lakisääteisiä kunnan toimia ja alueella toimii Keuda, jonka siipien suojaan lukiotkin mahtuisivat kaikista kuntaliitoskunnista.
Aamuisin lähdin kouluun maaseudun tapaan reilusti ennen koulun alkua. Ensiksi keittolaan keittäjämme Annikin kanssa juttelemaan kunnes muita lapsia tuli koulun pihalle. Välituntileikit aloitimme siis jo ennen koulun alkua. Isäni töiden vuoksi muutimme toiselle paikkakunnalle ensimmäisen vuoden jälkeen ja opiskelu jatkui kirkonkylän kansakoulussa ja myöhemmin keskikoulussa. Osa oppilaista tuli kauempaa linja-autokuljetuksella. He jäivät väkisimmin meille kirkonkylässä asuville vieraammiksi, koska emme heitä tavanneet koulun ulkopuolella.
Tässä on yksi näistä pienten koulujen ideoista. Lapset näkevät toisiaan koulun ulkopuolellakin ja kaverin luo on helppo mennä koulun jälkeen. Keskittämällä opetus mammuttiyksiköihin menetetään tätä yhteisöllisyyttä kylillä. Näitä koulujen säästöjä ja lakkautuksia perustellaan tasapuolisuudella, mitä tasapuolista siinä on, että osa asuu koulun lähellä ja muut kaukana?
Tuusulassa yritetään ajaa kyläkouluja alas mitä ihmeellisimmin perusteluin. Alkukesästä eteemme lyötiin konsultin esitys, joka perustui virheellisiin laskelmiin. Näitä oiottiin valtuuston kokouksessa, reilusti kolminkertaiseksi oli saatu Klemetskogin koulun oppilaskustannus todellisuuteen nähden. Viimekeväinen kotikuntakorvaus-farssi tuli väkisinkin mieleen. Onko se nyt niin vaikeaa esittää oikeita lukuja? Ilmeisesti on, koska niiden valossa ei kouluja voisi lakkauttaa.
Itse asiassa koko palveluverkkoasia on mietittävä vasta kuntaliitosselvitysten ja -päätösten jälkeen. Asukkaillekin on annettava mahdollisuus osallistua keskusteluun. Nyt esillä oleva aikataulu on liian tiukka ja johtaa hutilointeihin ja huonosti valmisteltuihin päätöksiin. Se voi kostautua myöhemmin, kuten kävi Ruskelan koulun lakkauttamisen kohdalla. Mitään säästöä ei tullut Kilpeläisen Pentin laskelmien mukaan, päinvastoin lisää kuluja. Kuntaliitto sai laskelmissaan tappion vielä suuremmaksi.
Ensi vuodelle kaskon olisi säästettävä vielä 0,5 miljoonaa. Kasko on säästänyt 5 miljoonaa viimeisten neljän vuoden aikana! Tälle vuodellekin tilakeskus tosta noin vaan nosti vuokria reilusti. Korotukset perustuivat siihen, että he arvioivat rakennukset arvokkaammiksi. Hei haloo! Meille kerrotaan, että koulut alkavat olla käyttöikänsä lopussa ja rakennuksen hinta vaan nousee. Nyt lakkautettaviksi esitettävien listalla on yksi tänä vuonna korjattu ja pari alle 8 vuotta sitten korjattua tai jopa uutta koulua. Ei mene mun kaaliin tämä idea.
Nyt tarvitaan aikalisä tähän asiaan ja mietitään uudestaan koko baletti. Isoja vanhoja kouluja on paljon huonommassa hapessa, esimerkiksi koulukeskus. Koulukeskuksen tontti on lisäksi houkuttelevalla paikalla liike- tai asuntokäyttöä varten. Suunnitellaan Rykmentinpuistoon sitten kampus, jonne mahtuu niin lukio kuin peruskoulukin.
Nämä nyt lakkautusuhan alla olevat pienet koulut pärjäisivät numeroiden valossa paremmin, jos niihin osoitettaisiin enemmän oppilaita. Ruuki on ahdas ja Linjamäessä on tyhjä luokka 5-6 luokkalaisia varten. Nahkela on Vaunukankaan läheisyydessä ja niiden välissä asuvia voidaan osoittaa Nahkelaan. Tuomala on hyvässä paikassa Järvenpään rajalla. Tuo Klemetskog on hieman reunalla, mutta ruotsinkielinen opetus Tuusulassa tarvitaan. Se on kaiken lisäksi viimeisimmäksi korjattu, joten käyttökulujen suhteen varmasti kilpailukykyinen.
Kellokosken lukio on paikallisille tärkeä, koska Järvenpään lukioon eivät kaikki kellokoskelaiset mahdu. Tuo lukiokysymys vaatii kyllä oman kirjoituksensa myöhemmin. Toisen asteen koulutus ei ole lakisääteisiä kunnan toimia ja alueella toimii Keuda, jonka siipien suojaan lukiotkin mahtuisivat kaikista kuntaliitoskunnista.
perjantai 17. toukokuuta 2013
Vielä lisää kouluasiaa
Torstain Keski-Uusimaassa oli taas kerran juttua kotikuntakorvauksista. Lehdessä sivistystoimen johtaja väittää Tuusulan joutuneen palkaamaan järvenpääläisten lasten takia kolmannen opettajan Tuomalan kouluun. Se nyt ei ole ihan yksiselitteiseti niinkään.
Tuomalan koulussa on järvenpääläisiä monella eri luokaalla. Heitä ei voi kesken koulun käynnin heittää pois. Tuomalassa on ollut kolme opettajaa ties kuinka kauan. Ryhmiin mahtuu oppilaita, joten järvenpääläiset oppilaat tuovat tuloa kotikuntakorvausten muodossa n. 5900€ per nuppi, n. 17€ per nuppi enemmän kuin tuusulalaiset. Ongelma muodostuu siitä, että lautakunnan esityslistalla oli ehdotus, ettei uusista järvenpääläisistä maksettaisi koululle kertoimen mukaan kuten tuusulalaisista maksetaan. Järvenpääläisten kotikuntakorvaukset jäisivät kunnan kassaan ja koulun arki olisi hankalampaa toteuttaa, koska järvenpääläisiäkin tulee opettaa, ruokkia ja opetusvälineitäkin tarvitaan hiukan enemmän.
Lautakunnalle selitettiin kotikuntakorvausten joutuvan leikkuriin, mutta valtionvarainministeriön lausunnon mukaan ne tulevat täysimääräisinä. Taitaa paikallislehdessä olla vielä juttu jos toinenkin, ennen tiimoilta.
Tuomalan koulussa on järvenpääläisiä monella eri luokaalla. Heitä ei voi kesken koulun käynnin heittää pois. Tuomalassa on ollut kolme opettajaa ties kuinka kauan. Ryhmiin mahtuu oppilaita, joten järvenpääläiset oppilaat tuovat tuloa kotikuntakorvausten muodossa n. 5900€ per nuppi, n. 17€ per nuppi enemmän kuin tuusulalaiset. Ongelma muodostuu siitä, että lautakunnan esityslistalla oli ehdotus, ettei uusista järvenpääläisistä maksettaisi koululle kertoimen mukaan kuten tuusulalaisista maksetaan. Järvenpääläisten kotikuntakorvaukset jäisivät kunnan kassaan ja koulun arki olisi hankalampaa toteuttaa, koska järvenpääläisiäkin tulee opettaa, ruokkia ja opetusvälineitäkin tarvitaan hiukan enemmän.
Lautakunnalle selitettiin kotikuntakorvausten joutuvan leikkuriin, mutta valtionvarainministeriön lausunnon mukaan ne tulevat täysimääräisinä. Taitaa paikallislehdessä olla vielä juttu jos toinenkin, ennen tiimoilta.
torstai 9. toukokuuta 2013
Kouluasiaa
Koulukeskustelu on ryöpsähtänyt Tuusulassa oikein kunnolla. Paikallislehdessä on juttuja oikein painetussa versiossa ja netin puolella lisää. Itsekin olen "nauttimaan" näiden juttujen tiimoilta ansiotonta arvonnousua. Ihan kaikesta en voi olla syyllinen, mutta yhtenä kahdeksasta valveutuneesta tunnustan epäileväni joidenkin julkisuudessa olleiden tietojen paikkansa pitävyyttä.
Tuusulan kasvatus- ja koulutuslautakunta ei siis hyväksynyt esitystä oppilaaksi oton kriteereistä. Päätös syntyi äänin 8-3. Kunnanhallitus käytti otto-oikeuttaan ja päätti lopulta pitää vanhat kriteerit voimassa. Päätös oli voitto kouluille, rehtoreilla säilyy jatkossakin oikeus valita koulunsa oppilaat ja he voivat täyttää tyhjiksi jääviä paikkoja ulkopaikkakuntalaisilla. Vielä on edessä resurssin saaminen näistä ulkopaikkakuntalaisista heitä opettaville kouluille. Lautakunnalle annettiin ensin tietoa, ettei Tuusulan kunta saisi heistä kotikuntakorvauksia, koska valtionosuuksien veroleikkuri niistää suuren osan pois. Nämä vieraspaikkakuntalaiset esitettiin uhkana ja pelkkänä kulueränä. Tuomalan koulun vanhempain yhdistys oli valppaana ja professori Heikki Kaupin ja ekonomi Janne Karlssonin laskelmin osoitti lautakunnan jäsenille järvenpääläisten lasten päinvastoin olevan tuloa Tuomalan koulun kannalta. Tästäkin huolimatta osa lautakunnan jäsenistä mieluummin uskoo vaikeaselkoista esittelyä, johon tulee matkan varrella lisää aineksia ja osa niistä kumoaa aiempaa selittelyä.
Alkaakin pikkuhiljaa ihmetyttää, mikä koko jupakassa on takana. Onko kabineteissa päätetty tiettyjen koulujen lakkautamisesta jo ennen palveluverkkoselvityksen aloittamista ja yritetään sillä varjolla osoittaa tietyt koulut elinkelvottomiksi liian kalliina. Lautakunnalle jaetussa materiaalissa tosin Tuomalan koulun oppilashinta oli huomattavasti halvempi kuin erään suuren koulun. Olisi tietysti helpompi tehdä päätöksiä, jos kaikki materiaali osoittaisi samaa tulosta. Tuosta kabinettipäätöksestä pientä vihiä antoi Lauri Untamon viesti Keski-Uusimaassa, jonka mukaan jopa kuusi koulua olisi lakkautusuhan alla. Sehän se vasta kalliiksi tulisi. Olisi pakko rakentaa isompia kouluja lakkautettavien koulujen oppilaita varten ja heitä jouduttaisiin vielä kuskaamaan niihin. Toivottavasti oli kyse vain Laurin yksityisajattelusta, ihan niinkuin tässä juuri lukemassasi jutussani. Minulla on tosin tunne, että suurempi osa Tuusulan asukkaista on lähempänä minun kuin Laurin mielipidettä. Ainakin ensi viikolla tulevien uusimpien tietojen valossa.
Tuusulan kasvatus- ja koulutuslautakunta ei siis hyväksynyt esitystä oppilaaksi oton kriteereistä. Päätös syntyi äänin 8-3. Kunnanhallitus käytti otto-oikeuttaan ja päätti lopulta pitää vanhat kriteerit voimassa. Päätös oli voitto kouluille, rehtoreilla säilyy jatkossakin oikeus valita koulunsa oppilaat ja he voivat täyttää tyhjiksi jääviä paikkoja ulkopaikkakuntalaisilla. Vielä on edessä resurssin saaminen näistä ulkopaikkakuntalaisista heitä opettaville kouluille. Lautakunnalle annettiin ensin tietoa, ettei Tuusulan kunta saisi heistä kotikuntakorvauksia, koska valtionosuuksien veroleikkuri niistää suuren osan pois. Nämä vieraspaikkakuntalaiset esitettiin uhkana ja pelkkänä kulueränä. Tuomalan koulun vanhempain yhdistys oli valppaana ja professori Heikki Kaupin ja ekonomi Janne Karlssonin laskelmin osoitti lautakunnan jäsenille järvenpääläisten lasten päinvastoin olevan tuloa Tuomalan koulun kannalta. Tästäkin huolimatta osa lautakunnan jäsenistä mieluummin uskoo vaikeaselkoista esittelyä, johon tulee matkan varrella lisää aineksia ja osa niistä kumoaa aiempaa selittelyä.
Alkaakin pikkuhiljaa ihmetyttää, mikä koko jupakassa on takana. Onko kabineteissa päätetty tiettyjen koulujen lakkautamisesta jo ennen palveluverkkoselvityksen aloittamista ja yritetään sillä varjolla osoittaa tietyt koulut elinkelvottomiksi liian kalliina. Lautakunnalle jaetussa materiaalissa tosin Tuomalan koulun oppilashinta oli huomattavasti halvempi kuin erään suuren koulun. Olisi tietysti helpompi tehdä päätöksiä, jos kaikki materiaali osoittaisi samaa tulosta. Tuosta kabinettipäätöksestä pientä vihiä antoi Lauri Untamon viesti Keski-Uusimaassa, jonka mukaan jopa kuusi koulua olisi lakkautusuhan alla. Sehän se vasta kalliiksi tulisi. Olisi pakko rakentaa isompia kouluja lakkautettavien koulujen oppilaita varten ja heitä jouduttaisiin vielä kuskaamaan niihin. Toivottavasti oli kyse vain Laurin yksityisajattelusta, ihan niinkuin tässä juuri lukemassasi jutussani. Minulla on tosin tunne, että suurempi osa Tuusulan asukkaista on lähempänä minun kuin Laurin mielipidettä. Ainakin ensi viikolla tulevien uusimpien tietojen valossa.
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Parempi Koli kuin Vantaa
Otsikon perusteella voi jo arvata mitä on tulossa. Koli siis voitti vuoden retkikohteen tittelin saamalla nettiäänestyksessä noin neljäsosan 5700:sta annetusta äänestä. Onnea Kolille! Finalisteja kisassa oli yhteensä kymmenen ja tulimme siis toiseksi. Mistä niin päättelin? Koska muiden finalistien äänimääriä ei julkaistu, voimme itse tehdä tulkinnan, että sijat 2-10 tarkoittaa 2.
Toinen ja meidän kannalta tärkeämpi koitos on edessä. Metropoliselvitysporukka on repäisemässä Tuusulan palasiksi ja Ruotsinkylä Focus-alueen naapurissa olevana olisi menossa Vantaan peräkyläksi. Ei muuten ole ollenkaan hyvä idea mielestäni. Enkä ole ainoana tätä mieltä.
Metropoli meille kaikille, kuuluu selvityksen otsikko. Voiko pahemmin olla juttu pielessä jo otsikosta alkaen? Selvitys on semmoista soopaa, ettei sitä paranisi ihmisten ilmoille päästää. Helsinki on sössinyt omat asiansa ja Vantaa siinä sivussa Espoon kanssa ja tuossa järjestyksessä. Vantaalla ei ole edes merenrantaa, joten tilanne lienee kehnoin. Pakoon ei pääse kuin tietä pitkin, tai ehkäpä jokea myöten, mutta sekin laskee mereen Helsingin kautta.
Näillä kolmella on se ongelma, että hyvätuloiset muuttavat pois ja tilalle tulee pienituloisia. Metropoliselvityksen keinoilla otetaan muuttokohteidet maat metropolihallinnon kaavoituksen alle ja "köyhiä" varten tehdään vuokra-asunnot, joihin metropolihallinto valitsee asukkaat. Miten mieleeni tuleekaan muinaiset itäblokin valtiot, joissa kansalla täysi vapaus muuttaa mihin tahansa valtiovalta heidät määräsi asumaan. Ellei muuttanut, siperia opetti kuuliaiseksi. Vaaleissakin sai äänestää vapaasti alueensa ainoaa ehdokasta ja ehdokkaita oli saman verran kuin valittujakin. Hienoa demokratiaa, jota Kataisen hallitus aikoo toteuttaa nyt Suomessa. Tämän päivän lööpin mukaan pääministeri uhkaa hajottaa hallituksen, jollei muut ministerit hypi hänen tahtonsa mukaan. Olisiko Jyrkille kannattanut sittenkin antaa lapsena oma nalle?
Tämä metropoliselvitys näyttää jo omilla sivuillaan kuinka demokratia ja osallistuminen on kaavion ulloimmalla kehällä muutos- ja arviointikriteereissä, kun sen pitäisi olla minun mielestäni keskiössä. Pakkoliitoksiin ei kuulemma mennä, ellei painavat syyt sitä vaadi. Osakuntaliitoksiin voidaan mennä ilman painavia syitä ja vastoin kuntien tahtoa. Keppinä voidaan käyttää valtionosuuksien leikkauksia, tosin Tuusulassa se keppi ei tehoa, koska valtionosuudet eivät missään muualla ole niin pient kuin Tuusulassa. Tuusulan velka on naapureita pienempi ja sopeutuksia tehty vuosien kuluessa. Nyt se olisi sitten haluttua aluetta, koska on hoitanut asiansa hyvin.
Metropoliperusteina käytetään mm. seuraavia:
1. Kansainvälinen kilpailukyky. Se nyt on kuitenkin enemmän kiinni osaamisesta kuin metropolihallinnosta.
2. Kaavoitus. Helsigissä lienee kaikki jo kaavoitettu, eli oma moka heidän kannaltaan.
3. Työssäkäynti ja liikkuminen. Tehdään moottoriteiden keskikaistojen väliin pikaraitiotiet tai metrot ja liikenne sujuu nykyisillä väylillä.
4. Asuntotuotanto. Katetaan samalla moottoritiet, jolloin pysäköinti saadaa talojen alle ja kiskoliikenne talojen väliin. Ei tarvitse hangessa kävellä ja tietä aurata.
5.Maahanmuutto. Ei kai nyt kaikki maahanmuutto tule metropolialueelle? Haloo!
6. Sosiaalinen eheys ja segregaatio. Koulutus, työ ja kansalaisvaikuttaminen auttaa näissä. Metropoleissa ongelmat kärjistyvät.
Pikkaisen käy sääliksi tuon kuntaministerin puolesta. Nuorehko ihminen joutui liian ison tehtävän eteen ja ylpeys ei kuitenkaan anna periksi tunnustaa tosiasioita. Tuo selvityksen malli ei kerta kaikkiaan sovi kaikille. Helsingille se sopii, koska se saisi ryövättyä muualta lisää maata, kuten aiemmin Sipoolta. Asukkaiden vaikutusvalta vähenisi ja päätökset olisivat sen mukaisia. Selvitysryhmään kuulunut Keravan entinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin totesikin nykyisenä helsinkiläisenä, ettei ole vielä löytänyt mitään keinoa vaikuttaa asuinalueensa asioihin. Tätäkö koko hommalla haetaan? Viedään kansalta viimeisetkin keinot vaikuttaa.
Toinen ja meidän kannalta tärkeämpi koitos on edessä. Metropoliselvitysporukka on repäisemässä Tuusulan palasiksi ja Ruotsinkylä Focus-alueen naapurissa olevana olisi menossa Vantaan peräkyläksi. Ei muuten ole ollenkaan hyvä idea mielestäni. Enkä ole ainoana tätä mieltä.
Metropoli meille kaikille, kuuluu selvityksen otsikko. Voiko pahemmin olla juttu pielessä jo otsikosta alkaen? Selvitys on semmoista soopaa, ettei sitä paranisi ihmisten ilmoille päästää. Helsinki on sössinyt omat asiansa ja Vantaa siinä sivussa Espoon kanssa ja tuossa järjestyksessä. Vantaalla ei ole edes merenrantaa, joten tilanne lienee kehnoin. Pakoon ei pääse kuin tietä pitkin, tai ehkäpä jokea myöten, mutta sekin laskee mereen Helsingin kautta.
Näillä kolmella on se ongelma, että hyvätuloiset muuttavat pois ja tilalle tulee pienituloisia. Metropoliselvityksen keinoilla otetaan muuttokohteidet maat metropolihallinnon kaavoituksen alle ja "köyhiä" varten tehdään vuokra-asunnot, joihin metropolihallinto valitsee asukkaat. Miten mieleeni tuleekaan muinaiset itäblokin valtiot, joissa kansalla täysi vapaus muuttaa mihin tahansa valtiovalta heidät määräsi asumaan. Ellei muuttanut, siperia opetti kuuliaiseksi. Vaaleissakin sai äänestää vapaasti alueensa ainoaa ehdokasta ja ehdokkaita oli saman verran kuin valittujakin. Hienoa demokratiaa, jota Kataisen hallitus aikoo toteuttaa nyt Suomessa. Tämän päivän lööpin mukaan pääministeri uhkaa hajottaa hallituksen, jollei muut ministerit hypi hänen tahtonsa mukaan. Olisiko Jyrkille kannattanut sittenkin antaa lapsena oma nalle?
Tämä metropoliselvitys näyttää jo omilla sivuillaan kuinka demokratia ja osallistuminen on kaavion ulloimmalla kehällä muutos- ja arviointikriteereissä, kun sen pitäisi olla minun mielestäni keskiössä. Pakkoliitoksiin ei kuulemma mennä, ellei painavat syyt sitä vaadi. Osakuntaliitoksiin voidaan mennä ilman painavia syitä ja vastoin kuntien tahtoa. Keppinä voidaan käyttää valtionosuuksien leikkauksia, tosin Tuusulassa se keppi ei tehoa, koska valtionosuudet eivät missään muualla ole niin pient kuin Tuusulassa. Tuusulan velka on naapureita pienempi ja sopeutuksia tehty vuosien kuluessa. Nyt se olisi sitten haluttua aluetta, koska on hoitanut asiansa hyvin.
Metropoliperusteina käytetään mm. seuraavia:
1. Kansainvälinen kilpailukyky. Se nyt on kuitenkin enemmän kiinni osaamisesta kuin metropolihallinnosta.
2. Kaavoitus. Helsigissä lienee kaikki jo kaavoitettu, eli oma moka heidän kannaltaan.
3. Työssäkäynti ja liikkuminen. Tehdään moottoriteiden keskikaistojen väliin pikaraitiotiet tai metrot ja liikenne sujuu nykyisillä väylillä.
4. Asuntotuotanto. Katetaan samalla moottoritiet, jolloin pysäköinti saadaa talojen alle ja kiskoliikenne talojen väliin. Ei tarvitse hangessa kävellä ja tietä aurata.
5.Maahanmuutto. Ei kai nyt kaikki maahanmuutto tule metropolialueelle? Haloo!
6. Sosiaalinen eheys ja segregaatio. Koulutus, työ ja kansalaisvaikuttaminen auttaa näissä. Metropoleissa ongelmat kärjistyvät.
Pikkaisen käy sääliksi tuon kuntaministerin puolesta. Nuorehko ihminen joutui liian ison tehtävän eteen ja ylpeys ei kuitenkaan anna periksi tunnustaa tosiasioita. Tuo selvityksen malli ei kerta kaikkiaan sovi kaikille. Helsingille se sopii, koska se saisi ryövättyä muualta lisää maata, kuten aiemmin Sipoolta. Asukkaiden vaikutusvalta vähenisi ja päätökset olisivat sen mukaisia. Selvitysryhmään kuulunut Keravan entinen kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin totesikin nykyisenä helsinkiläisenä, ettei ole vielä löytänyt mitään keinoa vaikuttaa asuinalueensa asioihin. Tätäkö koko hommalla haetaan? Viedään kansalta viimeisetkin keinot vaikuttaa.
maanantai 11. helmikuuta 2013
Vuoden retkikohde
Ruotsinkylä on ehdolla vuoden retkikohteeksi hyvässä seurassa. Monet finaaliin päässeistä kohteista ovat valtakunnallisesti tunnetumpia. Tänä vuonna painotetaan kohteen monipuolisuutta ja juuri siinä on Ruotsinkylän valtti.
Suuri yleisö saattaa tuntea Metlan metsät ja niistäkin ehkä vain ne osat, joissa itse on samoillut. Paratiisinmäki on jo nimensäkin puolesta merkittävä kohde. Puulajeja on monista maanosista ja Suomen oloissa harvinaisiakin. Monet koululaisryhmät retkeilevät juuri Paratiisimäen reitillä. Jalkaisin ja polkupyörällä kuljettavissa oleva reitti, jonka varrella on nuotiopaikka. Metlan alueella on lukuisia muitakin reittejä. Maisalantien vastakkaisella puolella Paratiisimäen reittiä löytyy suuria lehtikuusia. Kyseisen reitin pystyy talvisin kulkemaan jopa ilman lumikenkiä perinteisen hiihtotavan ladun vieressä olevaa koneella tampattua väylää myöten, jolla onnistuu myös luistelutyylin hihto. Aivan reitin vieressä on Villa Tammikko, jota voi vuokrata isommallekin seurueelle. Sen läheisyydessä näköetäisyydellä on Proffan Pytinki, jonka edessä taas yksi nuotiopaikka.
Metlan alueella on näiden lisäksi lukuisia muitakin väyliä, mutta löytyy Ruotsinkylästä muitakin mahdollisuuksia. Tuusulan joki kiemurtelee kylän läpi ja halukkaat voivat vaikka meloa kanootilla jokea pitkin. Myllykylän Myllyn talkooporukalla ylläpitämät hiihtoladut menevät monin paikoin joen vartta myöten ja ylittävätkin sen. Pari vuotta sitten olin mukana kunnostamassa latu-uraa erään sillan luona. Maa oli painunut sillan molemmin puolin ja moottorikelkalla olisi ollut vaikeuksia päästä sillalle matalan lumen aikaan. Teimme trukkilavoista rampit molemmin puolin siltaa ja ladun ylläpito oli talvella mahdollista.
Patikoimaan pääsee käytännössä koko kylän alueella ja valtakunnallinen seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee kylän läpi. Reitin läheisyydessä on Vähäsuonkallio, joka maisemallisesti vetää vertoja pohjoisen erämaita muistuttaville oloille. Paikka täytyy itse kokea, jotta ymmärtäisi sen ainutlaatuisuuden Etelä-Suomen oloissa. Alueella on myös geokätkö.
Sanomattakin on selvää, että metsäreittien lisäksi polkupyörällä pystyy kulkemaan kylän läpi ristiin rastiin pääväylien varrella olevia pyöräteitä myöten. Pysäköintitilaa löytyy koteiden läheisyydestä ja lisää on tulossa uuden liityntäparkkipaikan muodossa aivan Tuusulan väylän varteen. Erätulilla ohjelmassa Peltsi matkusti bussilla böndelle pitkän matkaa päästäkseen Espooseen. Ruotsinkylään olisi ollut lyhyempi matka.
Muistkaahan käydä äänestämässä!
http://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin595957&SID=71dbd924-207d-4412-827e-ddf7c6d914f7&dy=2027155289
Suuri yleisö saattaa tuntea Metlan metsät ja niistäkin ehkä vain ne osat, joissa itse on samoillut. Paratiisinmäki on jo nimensäkin puolesta merkittävä kohde. Puulajeja on monista maanosista ja Suomen oloissa harvinaisiakin. Monet koululaisryhmät retkeilevät juuri Paratiisimäen reitillä. Jalkaisin ja polkupyörällä kuljettavissa oleva reitti, jonka varrella on nuotiopaikka. Metlan alueella on lukuisia muitakin reittejä. Maisalantien vastakkaisella puolella Paratiisimäen reittiä löytyy suuria lehtikuusia. Kyseisen reitin pystyy talvisin kulkemaan jopa ilman lumikenkiä perinteisen hiihtotavan ladun vieressä olevaa koneella tampattua väylää myöten, jolla onnistuu myös luistelutyylin hihto. Aivan reitin vieressä on Villa Tammikko, jota voi vuokrata isommallekin seurueelle. Sen läheisyydessä näköetäisyydellä on Proffan Pytinki, jonka edessä taas yksi nuotiopaikka.
Metlan alueella on näiden lisäksi lukuisia muitakin väyliä, mutta löytyy Ruotsinkylästä muitakin mahdollisuuksia. Tuusulan joki kiemurtelee kylän läpi ja halukkaat voivat vaikka meloa kanootilla jokea pitkin. Myllykylän Myllyn talkooporukalla ylläpitämät hiihtoladut menevät monin paikoin joen vartta myöten ja ylittävätkin sen. Pari vuotta sitten olin mukana kunnostamassa latu-uraa erään sillan luona. Maa oli painunut sillan molemmin puolin ja moottorikelkalla olisi ollut vaikeuksia päästä sillalle matalan lumen aikaan. Teimme trukkilavoista rampit molemmin puolin siltaa ja ladun ylläpito oli talvella mahdollista.
Patikoimaan pääsee käytännössä koko kylän alueella ja valtakunnallinen seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee kylän läpi. Reitin läheisyydessä on Vähäsuonkallio, joka maisemallisesti vetää vertoja pohjoisen erämaita muistuttaville oloille. Paikka täytyy itse kokea, jotta ymmärtäisi sen ainutlaatuisuuden Etelä-Suomen oloissa. Alueella on myös geokätkö.
Sanomattakin on selvää, että metsäreittien lisäksi polkupyörällä pystyy kulkemaan kylän läpi ristiin rastiin pääväylien varrella olevia pyöräteitä myöten. Pysäköintitilaa löytyy koteiden läheisyydestä ja lisää on tulossa uuden liityntäparkkipaikan muodossa aivan Tuusulan väylän varteen. Erätulilla ohjelmassa Peltsi matkusti bussilla böndelle pitkän matkaa päästäkseen Espooseen. Ruotsinkylään olisi ollut lyhyempi matka.
Muistkaahan käydä äänestämässä!
http://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin595957&SID=71dbd924-207d-4412-827e-ddf7c6d914f7&dy=2027155289
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Metropolia pukkaa
Ovat tuolla Suomen hallituksessa suunnitelleet kuntauudistusta. Tällä alueella oikein metropolihallinnosta puhuvat. Viime torstaina valtuustoinfossa selvitysmiesryhmän jäsenet Rolf Pagvalin ja Aija Tuimala valtuutetuille selvitystyön nykyvaiheesta kertoivatkin.
Kolmea huonoa vaihtoehtoa Tuusulan kohdalle ollaan tarjoamassa. Yhdessä niistä Ruotsinkylä liitettäisiin Vantaaseen. Ei oikein houkuta moinen vaihtoehto. Eivätkä ne muutkaan. Kaikissa yhteisenä piirteenä on se, että päätösvalta luisuu yhä kauemmas. Pagvalinkin totesi Helsinkiin muutettuaan yhä etsivän keinoa vaikuttaa häntä lähellä oleviin asioihin. Hän sentään oli Keravan kaupungin johtaja ja luulisi osaavan keinojen etsimisen.
Kuinka sitten tavallisen veronmaksajan käy? Hänellä on vielä vähemmän vaikutusmahdollisuuksia. Syrjäkylien ehdokkailla ei liene juurikaan ole mahdollisuutta päästä valtuustoon, etenkään Vantaalla. Veronmaksustahan tässä on loppujen lopuksi kysymys. Selvityksestä käy ilmi Helsingin, Keravan ja Vantaan menettävän muuttoliikkeen seurauksena verotuloja. Tuusula on tässä muuttoliikkeessä voitolla, mutta kaukana Kauniaisen takana.
Yhtenä metropolihalinnon mukanaan tuomana omituisuutena on asuntotuotannon järjestäminen. "Yhtiö" voisi jopa lunastaa sopivia alueita vuokra-asuntojen tekemiseen ja vielä päättäisi keitä sinne sijoitetaan asumaan. Joku voisi vilkkaalla mielikuvituksella ajatella, että pistetään Helsingin rantojen lähelle rakennetut vuokratalot matalaksi, asukkaat sijoitetaan sitten niihin kuntiin, joissa tällä hetkellä on vähän pienituloisia. Näiden Helsingistä purettujen vuokratalojen tilalle voidaan sitten kaavoittaa hyvätuloisille asuntoja, ettei heidän tarvitse muuttaa ympäryskuntiin väljempiin asuinoloihin.
Koko metropolifarssin kruunaa lausuntoajan lyhyys. Alkuperäisellä aikataululla kunnan lausuntoa ei olisi saatu valmiiksi alkuperäisellä valtuuston kokousaikataululla. Tässä ei ehditä käydä edes kunnollista kansalaiskeskustelua. Sote-uudistuskaan ei ole valmis ja sekin liittyy kuntauudistukseen. Nyt pitää tasavallan hallituksen tunnustaa tosiasiat ja ottaa koko hankkeelle kunnon jatkoaika. Keskitytään ensin niille alueille, joilla kuntauudistuksesta on jotain hyötyäkin. Kyllä täällä pärjätään vielä jokunen vuosi ilman metropolihallintoakin.
Selvitysmiesten mukaan metropolialue kilpailee muiden metropolien kanssa, sellaisten kuten Oslo, Tukholma ja Kööpenhamina. Tuskin sillä on mitään merkitystä ulkomaalaisille asiakkaille, onko Helsingin seudulla metropolihallinto vai ei. Työssäkäyntialueistakin oli puhetta, ei kuntaliitokset varmaankaan saa ihmisiä vaihtamaan työpaikkaansa. Jotain hämärää koko tässä sopassa on, toivottavasti se selviää ennen kuin on liian myöhäistä.
Kolmea huonoa vaihtoehtoa Tuusulan kohdalle ollaan tarjoamassa. Yhdessä niistä Ruotsinkylä liitettäisiin Vantaaseen. Ei oikein houkuta moinen vaihtoehto. Eivätkä ne muutkaan. Kaikissa yhteisenä piirteenä on se, että päätösvalta luisuu yhä kauemmas. Pagvalinkin totesi Helsinkiin muutettuaan yhä etsivän keinoa vaikuttaa häntä lähellä oleviin asioihin. Hän sentään oli Keravan kaupungin johtaja ja luulisi osaavan keinojen etsimisen.
Kuinka sitten tavallisen veronmaksajan käy? Hänellä on vielä vähemmän vaikutusmahdollisuuksia. Syrjäkylien ehdokkailla ei liene juurikaan ole mahdollisuutta päästä valtuustoon, etenkään Vantaalla. Veronmaksustahan tässä on loppujen lopuksi kysymys. Selvityksestä käy ilmi Helsingin, Keravan ja Vantaan menettävän muuttoliikkeen seurauksena verotuloja. Tuusula on tässä muuttoliikkeessä voitolla, mutta kaukana Kauniaisen takana.
Yhtenä metropolihalinnon mukanaan tuomana omituisuutena on asuntotuotannon järjestäminen. "Yhtiö" voisi jopa lunastaa sopivia alueita vuokra-asuntojen tekemiseen ja vielä päättäisi keitä sinne sijoitetaan asumaan. Joku voisi vilkkaalla mielikuvituksella ajatella, että pistetään Helsingin rantojen lähelle rakennetut vuokratalot matalaksi, asukkaat sijoitetaan sitten niihin kuntiin, joissa tällä hetkellä on vähän pienituloisia. Näiden Helsingistä purettujen vuokratalojen tilalle voidaan sitten kaavoittaa hyvätuloisille asuntoja, ettei heidän tarvitse muuttaa ympäryskuntiin väljempiin asuinoloihin.
Koko metropolifarssin kruunaa lausuntoajan lyhyys. Alkuperäisellä aikataululla kunnan lausuntoa ei olisi saatu valmiiksi alkuperäisellä valtuuston kokousaikataululla. Tässä ei ehditä käydä edes kunnollista kansalaiskeskustelua. Sote-uudistuskaan ei ole valmis ja sekin liittyy kuntauudistukseen. Nyt pitää tasavallan hallituksen tunnustaa tosiasiat ja ottaa koko hankkeelle kunnon jatkoaika. Keskitytään ensin niille alueille, joilla kuntauudistuksesta on jotain hyötyäkin. Kyllä täällä pärjätään vielä jokunen vuosi ilman metropolihallintoakin.
Selvitysmiesten mukaan metropolialue kilpailee muiden metropolien kanssa, sellaisten kuten Oslo, Tukholma ja Kööpenhamina. Tuskin sillä on mitään merkitystä ulkomaalaisille asiakkaille, onko Helsingin seudulla metropolihallinto vai ei. Työssäkäyntialueistakin oli puhetta, ei kuntaliitokset varmaankaan saa ihmisiä vaihtamaan työpaikkaansa. Jotain hämärää koko tässä sopassa on, toivottavasti se selviää ennen kuin on liian myöhäistä.
tiistai 1. tammikuuta 2013
Hyvää uutta vuotta
On melkein kuukausi vierähtänyt edellisestä tekstistäni. Aika tuntuu rientävän välillä liian nopeaa tahtia. Paljon on kuukaudessa tapahtunut.
Tärkein henkilökohtainen tapahtuma oli 14.12. Hämeenlinnassa pidetty valmistujaistilaisuus, jossa muutaman kymmenen muun kanssa valmistuin HAMKista. Olen nyt virallisesti ammatillinen erityisopettaja. Titteli ei muuta työn kuvaa mitenkään. Tulipahan haettua koulutukseen lyhyen harkinnan jälkeen. Koulutuksessa ei sinänsä ole moitittavaa, mutta tällä iällä kaikki ei tapahdu enää yhtä hyvin kuin nuorempana. Monasti ajatus harhaili kirjoja lukiessani, etenkin mielenkiintoisia kirjoja lukiessani. En millään malttanut olla vertaamatta kirjojen sanomaa aiempiin kokemuksiini opetuksen maailmasta.
Tänään sain luetuksi CxO Academyn viimeisimmän kirjan: Paras neuvoni johtamiseen ikinä. CxO:n mentorit olivat esittäneet sadoille johtajille kysymyksen heidän parhaasta johtamisneuvostaan ja koostaneet niiden perusteella kirjan. Olin julkistamistilaisuudessa 22.11. ja siitä lähtien kirja on ollut kesken. Vasta joululomalla ehdin sen kimppuun. Suurin osa neuvoista aiheutti samankaltaisia tuntemuksia kuin HAMKin kirjallisuuskin. Havainnot oli tuttuja omalla kohdallanikin, niitä ei vaan tullut miettineeksi aiemmin. Eräässä Etelä-Suomen kaupungissa työskennellessäni esimiehinäni oli paljon CxO:n kirjan varoittavia esimerkkejä. Oli niitä hyviäkin, mutta valitettavan vähän. Tuo kirja ei ole autuaaksi tekevä ohjeistus johtajille, ellei sitä osaa lukea oikein. Se on tavallaan muistivihko, jota kannattaa aikaajoin selata ja lukea jokin neuvo. Mikäli osankin neuvoista sisäistää ja muuttaa toimintaansa niiden avulla, on organisaatiolla mahdollisuus kehittyä. Tuo ultimateneuvo on juuri niin hyvä kuin sen nimikin.
Siitä on hyvä siirtyä opetukseen ja edesmenneeseen Smart-tiimiimme. Siinä toimimme monien kirjan neuvojen mukaisesti, vaikkemme noita johtamisopuksia lukeneetkaan. CxO:n kirja sopii myös koulujen rehtoreiden ja muiden esimiesten luettavaksi. Eri asia on aiheuttaisiko se mitään muutoksia käytännön johtamisessa. Koulu on asiantuntija organisaatio, valitettavasti se ei aina näy johdon toimissa. Johdon tulisi käsittää, että opettajakunta on kuin huippuunsa viritetty orkesteri, se osaa soittaa ilman kapelimestarikin, mutta hyvä sellainen saa parhaan tuloksen irti, huono oikeastaan häiritsee koko soitantoa, mutta kerää kuitenkin kunnian.
Tärkein henkilökohtainen tapahtuma oli 14.12. Hämeenlinnassa pidetty valmistujaistilaisuus, jossa muutaman kymmenen muun kanssa valmistuin HAMKista. Olen nyt virallisesti ammatillinen erityisopettaja. Titteli ei muuta työn kuvaa mitenkään. Tulipahan haettua koulutukseen lyhyen harkinnan jälkeen. Koulutuksessa ei sinänsä ole moitittavaa, mutta tällä iällä kaikki ei tapahdu enää yhtä hyvin kuin nuorempana. Monasti ajatus harhaili kirjoja lukiessani, etenkin mielenkiintoisia kirjoja lukiessani. En millään malttanut olla vertaamatta kirjojen sanomaa aiempiin kokemuksiini opetuksen maailmasta.
Tänään sain luetuksi CxO Academyn viimeisimmän kirjan: Paras neuvoni johtamiseen ikinä. CxO:n mentorit olivat esittäneet sadoille johtajille kysymyksen heidän parhaasta johtamisneuvostaan ja koostaneet niiden perusteella kirjan. Olin julkistamistilaisuudessa 22.11. ja siitä lähtien kirja on ollut kesken. Vasta joululomalla ehdin sen kimppuun. Suurin osa neuvoista aiheutti samankaltaisia tuntemuksia kuin HAMKin kirjallisuuskin. Havainnot oli tuttuja omalla kohdallanikin, niitä ei vaan tullut miettineeksi aiemmin. Eräässä Etelä-Suomen kaupungissa työskennellessäni esimiehinäni oli paljon CxO:n kirjan varoittavia esimerkkejä. Oli niitä hyviäkin, mutta valitettavan vähän. Tuo kirja ei ole autuaaksi tekevä ohjeistus johtajille, ellei sitä osaa lukea oikein. Se on tavallaan muistivihko, jota kannattaa aikaajoin selata ja lukea jokin neuvo. Mikäli osankin neuvoista sisäistää ja muuttaa toimintaansa niiden avulla, on organisaatiolla mahdollisuus kehittyä. Tuo ultimateneuvo on juuri niin hyvä kuin sen nimikin.
Siitä on hyvä siirtyä opetukseen ja edesmenneeseen Smart-tiimiimme. Siinä toimimme monien kirjan neuvojen mukaisesti, vaikkemme noita johtamisopuksia lukeneetkaan. CxO:n kirja sopii myös koulujen rehtoreiden ja muiden esimiesten luettavaksi. Eri asia on aiheuttaisiko se mitään muutoksia käytännön johtamisessa. Koulu on asiantuntija organisaatio, valitettavasti se ei aina näy johdon toimissa. Johdon tulisi käsittää, että opettajakunta on kuin huippuunsa viritetty orkesteri, se osaa soittaa ilman kapelimestarikin, mutta hyvä sellainen saa parhaan tuloksen irti, huono oikeastaan häiritsee koko soitantoa, mutta kerää kuitenkin kunnian.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)